Tossu paimentaa

Suomen Pyrenelläiset ry järjesti paimennuspäivän Somerolla viime lauantaina. Tossulle se oli ensimmäinen kerta ja ihan hyvin meni. Kyllähän lampaat kiinnostivat! Pitäisikö tämä lisätä muiden harrastusten joukkoon? Kiitos Claudialle kuvista.

Hauskaa Wappua!

Vapun vietto mökillä on merkki syrjäytymisestä, mutta kun aurinko paistaa eikä tuule, pääsevät ajatukset lentämään. Juhlivatkoot kaikki muut tätä ihanaa kevään juhlapäivää ”oikeaoppisesti”. Me tyydytään maisemien ja kevään ihastelemiseen ja yksinkertaiseen olemiseen. Treeneistä kirjoitan oman bloggauksensa, kunhan kerkiän.

Potretteja

Kapteeni Nemo (Luupään Biisikärpänen) 6,5 years

Tossu (Casse-Noisettes Kola) 1 year

Mökkitouhuja Pitkäperjantaina

http://katsahteluita.blogspot.fi/2015/04/mokkitouhuja-pitkaperjantaina.html

Tossu treenaa talvella 2014-2015 – positiivisesti!

Mistä aloittaisin, niin monessa ollaan oltu mukana loppusyksyn ja talven aikana? Pelastuskoiraharrastus on ollut enemmän tai vähemmän tauolla, sillä emme mahtuneet treenaamaan pienryhmässä. Siirryin itse myös hälyryhmän reserviin, koska kyse on harrastuksesta, jossa menen koira edellä. Onneksi olemme kuitenkin muutamia kertoja päässeet mukaan ilmaisuryhmän treeneihin, ettei homma ole ihan kokonaan unohtunut. Innolla odotamme seuraavaa treenikautta!

Olemmekin touhunneet nyt talven aikana kaikkea muuta kivaa. Tiina Kuusiston TOKO-kurssi Turun Murressa on nyt päälimmäisenä mielessä. Kuten Katja Silander jossakin vaiheessa sanoi, tokoon jää koukkuun. En tiedä Tossusta, mutta itselleni on vasta nyt alkanut avautua koko laji. Ja lohtua tuo se, että kouluttajalla itselläänkin on koira, jonka kanssa pitää koko ajan etsiä rauhoittumista ja optimaalista viretasoa. Ei ole meinaan ihan helppoa!

Koirataidossa ollaan opiskeltu parin kurssin verran. Syksyllä käytiin Pk-hakukurssi aloitteleville koirakoille. Viimeinen treenikerta jäi meistä riippumattomista syistä pois, joten ehdittiin paneutua aiheeseen vain pari kertaa. Kaisa Hilska on erinomainen kouluttaja, jos vaan koirakko pysyisi mukana. Nyt ollaan ilmoittauduttu ilmaisukurssille, jolta odotan paljon. Rullailmaisussa on monta liikkuvaa osaa, enkä itse osaa ottaa kaikkia tekijöitä aina huomioon. Ilmaisun opettaminen koiralle on samanlaista riippumatta siitä, treenaako pelastuskoira- vai pk-puolella. Kaisa Hilskan opastuksessa käytiin alkuvuonna myös pentukurssi, niitäkin on monenlaisia ja toteutetaan monenlaisin menetelmin. Tämä oli Tossun kolmas pentukurssi.

Tossussa on valtavan paljon potentiaalia agilityä ajatellen. Motivoida ei tarvitse ja juoksunopeus on vertaansa vailla. Ihan vaan pikkuisen pitäisi tuota energiaa saada ohjattua oikeaan suuntaan. Eli alkusyksyllä mentiin mukaan agilityn-tutustumiskurssille. Kouluttajana oli taitava Esa Lehdistö, ja kurssi toteutui Turun Murren kautta. Kurssin jälkeen hakeuduimme ATT:n jäseniksi ja siellä ollaan treenattu penturingissä lokakuusta lähtien. Nyt, kun pennut alkavat olla jo vuoden ikäisiä, siirrymme huhtikuun alusta alkaen möllitreeniryhmään. Tossun ohjaajana on Raoul, kun itselläni on vain huoltaja-roudaajan rooli. Aika kivaa.

Vuodenvaihteen ehkä mielenkiintoisin koulutus oli Mirkka Koivusalon treeniv-loppu Kontrollissa hihnatta Turun Murressa. Erilaisia harjoituksia opiskeltiin tavoitteena hallita koira haastavissa tilanteissa arkielämässä ja lenkeillä muita koiria kohdatessa. Herkästi ympäristön ärsykkeisiin reagoivan koiran kanssa on hyvä, että takataskussa on harjoiteltuja ja vain positiivisiin menetelmiin perustuvia toimintatapoja, joita voi ottaa käyttöön tilanteen mukaan. Tosin, itse olen päätynyt ennakoimaan tilanteet ja kiertämään haastavalta vaikuttavat vastaantulijat mahdollisimman kaukaa. Tossu on pehmeä edelliseen koiraani verrattuna, enkä halua lenkeillä vahvistaa minkäänlaisia rähinöitä. Haluan muutenkin, että vekkulimainen ilo ja hauskuus Tossun kanssa säilyy vastakin.

Turun Murressa Katja Silanderin opetuksessa treenattiin talven aikana parin kurssin verran räätälöityjä toko-tyyppisiä asioita. Ryhmä oli pieni, mutta silti haastavinta oli saada Tossu rauhoittumaan muiden koirien kanssa. Ulkona oli aina pimeää ja kummalliset äänet ulkoa ja koirien haukkuminen naapurihallissa haittasivat keskittymistä. Lisäksi itse olen saanut koko talven opetella olemaan samaan aikaan superrauhallinen ja supernopea. Oikea-aikainen palkkaaminen ei ole ihan helppoa Tossun kanssa.

Taikamon koirakoulun koulutusohjaaja Anna Loimaranta on asiantuntija koirien hajuerottelussa. Annan ryhmässä treenattiin loppuvuonna ensin hajutunnistusta ja lopuksi tunnistusjäljestämistä. Tämä laji on vaativa ja edellyttää koiranohjaahjalta huolellista paneutumista niin treeneihin kuin varusteisiinkin. Harrastus on meillä ollut alkuvuoden ajan tauolla, mutta tarkoitus on jatkaa aiheen parissa myöhemmin keväällä. Tossun tyyppinen lähes yliaktiivinen ja ennen kaikkea nopea koira hyötyy harjoittelusta, jossa vaan on pakko keskittyä ja rauhoittua. On myös ollut mahtavaa seurata, miten pelkän nuuhkuttelun jälkeen koira on väsynyt.

Ja kun kerran Tossu on paimenkoira, ollaan ilmoittauduttu Suomen Pyreneläiset ry:n paimennuspäivään toukokuussa. Mitäpä sitä ihminen muuta harrastaisi?

Osaan olla paikallanikin.

Kalliot, juokseminen ja loikkiminen = parasta.

Meidän mökkitie.

Mun pallo 1.

Kuvassa olen 10 kk ikäinen.

Mun pallo 2.

I love kallio.

Nemon talvitreenit 2014-2015

Vuosi sitten keväällä aloitimme pitkään ns. kotikoirana olleen Nemon kanssa rally-tokon. Kevät käytiin Paula Speerin ryhmässä ja syksyllä jatkettiin Turun Murressa Katja Silanderin ohjauksessa. Kun itseltäni puuttuu kilpailugeeni ilmeisesti kokonaan, emme tähtää kilpailuihin, vaan viikottainen treeni toimii virkistävänä vaihteluna arjelle. Rally-toko on laji, jota ei voi harrastaa ryppyotsaisesti. Tai voi, mutta me emme niin tee, sillä hyvä fiilis pitää säilyttää. Luulin myös, että tämä kotonani asuva luupää ei enää taipuisi tokon liikkeisiin, mutta olin totaalisen väärässä. Nemo pärjää ihan yhtä hyvin, kuin muutkin koirat. Tässäkin kyse on vain koulutuksesta, toistoista, toistoista ja toistoista. Ja juu, kyse on myös ohjaajasta. Jos hän ei sisäistä rataa, ei sitä voi odottaa koiraltakaan. Ja viime treeneissä taas huomattiin, että palkkion laadulla ON merkitystä.

Ja sitten Dobo. Siihen hurahdettiin Nemon kanssa ihan tosissamme Turun Murren tutustumiskurssilla viime syksynä. Kouluttajana oli Hanna Maines, jonka jatkokurssilla ollaan doboiltu nyt keväälläkin. Ja kun harmittaa se, ettei doboa pysty harrastamaan jatkuvan säännöllisesti, olen itse menossa huhtikuussa koulutusohjaajakoulutukseen Koirakoulu Kompassiin Helsinkiin. Itseäni fysioterapian opena kiinnostaa erityisesti se, miten koiraa treenatessa myös ihminen saisi tehokkaan, lihaskuntoa ja tasapainon hallintaa edistävän treenin. Bloggaan koulutuksen annista ja omista kokemuksistani tuonnempana.

Mutta liekkö liikuntaharrastusten, on Nemo nyt 2,5 vuotta kastroinnin jälkeen saamassa otteen astetta virkeämpään olemiseen vaikka nopeasti kertynyttä ylimääräistä painoa ei olla vieläkään onnistuttu poistamaan. Verrattuna Tossun perusaktiivisuuteen, Nemo pääasiassa makailee päivät pitkät. Siksi sille on järjestettävä mahdollisuus liikuntaan peruslenkitysten lisäksi aina, kun vaan on tilaisuus. Kevättä ja kesää onkin odotettu, että päästään säännöllisesti mökille vapaasti ulkoilemaan.

Nemoa ei pysty väsyttämään ainakaan metsässä kävellen.

Memu köllöttelee mökillä.

Meri ei mennytkään jäähän, merkillistä!

http://katsahteluita.blogspot.fi/2015/02/meri-ei-mennytkaan-jaahan-merkillista.html

Tossu and his new frisbee!

Koirafrisbeekurssilla

Oltiin tänään Turun frisbeekoirien järjestämällä kurssilla. Kouluttajana oli Sanni Murto ja paikkana Vanton tila Raisiossa. Kivaa oli, eikä se frisbeen heitto ihan niin helppoa ollutkaan. 🙂 Ja se tuli testattua, ettei Tossun kanssa todellakaan tarvitse leikkiä alussa, jottan saisi kierrokset nousemaan.

Kiitos Sarille kuvista! Vähän oli pimeää, mutta kyllä noista oleellinen selviää.

Omatreeniä hallissa

Eilen oli vähän erilainen lauantai. Nemutti lähti yökylään ja Tossun kanssa mentiin kaksin omatreenaamaan lämpimään halliin. Niin paljon oli harjoiteltavaa, etten oikein tiennyt, mistä aloittaisimme. Mutta joka tapauksessa kodin ulkopuolella treenaaminen on intensiivisempää, kuin kotona koskaan.

Tässä tiivistetysti treenin sisältö, enempää ei jaksettu. Ensin Tossu sai juosta metsässä tukka putkella eestaas, sitten treenattiin runsaan tunnin ajan.

1. Rauhoittumismatolle makuulle + pysyminen. Rauhoittuminen on vaikeaa, mutta pikkuisen jo paremmin menee. Ehkä. Onko epäreilua vaatia rauhoittumista heti treenin alussa, kun pentu pursuaa energiaa, jota metsässä juokseminen vaan tuntui lisäävän?

2. Sivulletulo ja seuraaminen yksi askel kerrallaan. Alkaa jo toimia, mutta ei ole toko-kelpoista. Peili todisti sen, että koiran asento on miten milloinkin. Toistoja tehtiin monta ja osa peilin edessä.

3. Välillä frisbeen heittelyä. Innolla odotetaan molemmat tämän iltaista kurssia, jossa Turun frisbeekoirat opastavat lajin saloihin: https://www.facebook.com/groups/405262366216693/?fref=ts.

4. Avainten etsimistä + ilmaisu. Etsii innokkaasti ja löytää; nuuhkaisee avainta, mutta ei ilmaise. Ohjaus makuulle ja palkkaus avaimen päälle etujalkojen väliin. Näitä tehtiin kolme settiä 6 avaimella. Pitää varmaankin taas ottaa purkit esiin ja palauttaa hajuerottelu mieleen.

5. Rullan haku piilosta ja luovutus käteen. Tiedän tiedän, että pitäisi olla ihmisen käsi. Mutta nouto ei vielä toimi kunnolla, aina välillä kauheaa säheltämistä rullan antamisessa. Istumaanohjaus luovutuksessa ei toimi. Tossun pitää saada antaa rulla seisaaltaan. Pidä-komentoa ollaan aina välillä otettu mukaan, että rulla pysyisi suussa. Tätä treenattiin kolmella dummyllä kolme settiä.

6. Kontaktimatto. Tämä on vaikein. Tavoitteena saada naksuteltua takajalat matolle ja jossakin vaiheessa etujalkoja ylemmäksi. Tämä tulee agilitytarpeeseen. Onneksi Tossu on jo ehdollistunut naksuttimelle.

Tämmöttis. Treeni oli intensiivinen, eikä häiriökoiria ollut paikalla. Uskon, että Tossun kanssa pitää ensin saada perusta kuntoon ja vasta sitten mukaan häiriöitä. Kuvissa Tossu kotiin palattuamme. Pikkuista väsytti niin!