Nemo täyttää muutaman kuukauden kuluttua 8 vuotta, joka on schipperken elämänkaaressa vasta alkupuolta. Eläkkeelle ei olla jäämässä, sillä veteraani-iässäkin voi harrastaa aktiivisesti. Aika monta vuotta meni siihen, että pääasiassa toisen koiran kanssa harrastettiin ja Nemo oli ns. koti- ja reissukoirana.
Pari vuotta sitten aloitettiin rally-toko. Ihan uskomaton tunne, kun koira on kontaktissa, alkaakin seurata ja tehdä käskystä liikkeitä. Olin aina ajatellut, että tämä meidän Luupää ei ihmisen miellyttämiseen taipuisi. Mutta kun palkka on tavoittelemisen arvoinen, oli Nemonkin taivuttava. Älykkyyttä sillä riittää vaikka muille jakaa.
Doboon perehdyttiin runsas vuosi sitten. Ensin osallistuttiin parille kurssille, joiden jälkeen kävin koulutusohjaajakurssin ja aloin itse vetää treenejä. Nemo on ollut koko ajan mukana ja mitä ilmeisemmin se nauttii jumppaamisesta pallojen ja tasapainotyynyjen kanssa. Ja se tietää, kun ollaan lähdössä treeneihin.
Harrastaminen Nemon kanssa on rauhoittavaa ja rentoa. Sen kanssa ei tarvitse miettiä muita koiria tai ulkopuolisia häiriöitä. Ja se on tullut todistetuksi, että koira oppii – kuten ihminenkin – ihan missä iässä tahansa.
Tässä esitellään dobo-palloa
Nemo osaa lukea.
Nemo naksutettiin laatikon päälle.
Dobon jälkeen.
Kirsut kohti tuulta! 
Vastaa